Dali

Dali

Dalton, Datsuni, Dalpero, Talipallelo

- on komeaksi kolliksi kasvanut!

Autot

Masa on melko reipas autoilija. Toisinaan, nykyään onneksi harvoin, se saattaa haukkua hetken tylsistymistään ajon aikana. Auton kyytiin Masa hyppää kuitenkin aina reippaasti, "hoplaa"! Pikkupoika on selvästi tajunnut, että autokyydillä pääsee yleensä jonnekin kivaan paikkaan, esimerkiksi treeneihin. Masa on sitä mieltä, että koskaan ei voi olla varma, mistä auto poimii pikkupojan matkaansa. Aina kannattaa siis olla valmis hyppäämään kyytiin kuten tänään:

Aamulenkkillä ylitimme tietä, jolloin auto pysähtyi suojatien eteen. Huomatessaan pysähtyvän auton Masa ei astunutkaan tieltä jalkakäytävälle vaan katsahti autoa ja lähti kiertämään kohti takakonttia."Haa, kiva, kyyti tuli!" Masa käveli piennarta pitkin auton takaosan kohdalle ja katsoi minua sen näköisenä, kuin olisi odottanut minun avaan takaluukun. Kun luukku ei auennut ja auto lähti liikkeelle (mitään vaaratilannetta ei syntynyt) oli Masa hieman hölmistynyt, koska emme hypänneetkään kyytin. "Noh, ois se voinu olla meidän auto…". Pöhkö Hölmerssön.

Sisarukset Mimmi & Lalo ja AnaMASAkäämä

Lahti rn

Läpi tuulen ja lumituiskun raivasimme tiemme Lahteen heti aamusta. Eipä ollut turha reissu, sillä Masa sai näyttelyssä toisen SERTinsä. Reipas Lalo esiintyi ERInomaisesti ollen PU2.

"Hieman raajakas kokonaisuus." NUO ERI1 SA PU3 SERT

Hölmerssön ja Lahopää

Hölmerssön

Hölmerssön istuu.

Useampi Masan nähnyt PON-ihminen on sanonut Masan näyttävän vähän…. hölmöltä.

Minkäs sille voi, jos on vähän höpsön näköinen,

kun on Hölmerssön.

Montako PONia?

Piehtaroija

Alkuun on kerrottava, että Masa RAKASTAA lumessa piehtaroimista. Se viihdyttää talon pihan mummoja etenemällä piehtaroiden pitkin pihaa. Tässä taannoin tapasimme roskakatoksella naisen, jota en muista aiemmin nähneeni. Huomattuaan Masan, nainen totetesi, että onpa mukavaa kun on satanut noin paljon lunta! "Eikös tämä ole se koira, joka pitää lumesta?" "Kyllä, tämä on juuri se!" Masan maine lumimöyrijänä on siis kiirinyt tuntemattomienkin tietoon.

Loppulenkistä oikaisimme koulun pihan poikki. Keskellä pihaa oli suurehko lumikasa, jossa pikkupojat laskivat alas eri tyyleillä ja antoivat toisilleen pisteitä suorituksista. Masa heittäytyi kasan kohdalla piehtaroimaan juuri siihen kohtaan, josta pojat aikoivat laskea alas.

"Meidän täytyy odottaa, että toi koira pääsee eteen päin."

Käskyistä huolimatta Masa vain jatkaa kierimistä. Poikia naurattaa.

"Hei Jare, monta pistettä annat tolle koiralle?"

"Ysin!"

Ysi. Ei huono, tuumii Masa ja päättää jatkaa matkaa.

Kaksi askelta ulko-ovelta.

Päivän toisen lenkin aikana meidät ohitti n. 5-vuotias tyttö isänsä kanssa. Kun Masa nosti koipea tyttö sanoi isälleen: "Toi on poikakoira.", johon isä vastasi: "Joo... Se on poliisikoira kun sillä on pyssy mahan alla."

Iltalenkillä Masa bongasi sekä ketun että rusakon ja pääsi riehumaan ihanan Bina-pikkupolskin kanssa.